3.3.-25.10.2020 LÄHTENEET

Lähtemiseen on syitä yhtä monta kuin on lähtijää. Tien päälle voi ajaa pelko tai toivo, rakkaus tai työ, uteliaisuus tai uhka. Lähteminen on päätös, joka muuttaa lähtijän elämän.

Myös Suomesta on lähdetty ja lähdetään. Aikoinaan suomalaiset suuntasivat Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin.
Nytkin heitä elää maailmalla miljoonan verran.

Lähteneet-näyttely kertoo, millaista on lähteä ja saapua perille Eurooppaan sellaisella passilla, jolla viisumia on lähes mahdoton saada.

Samaan aikaan kun Suomessa ollaan huolissaan kutistuvasta syntyvyydestä ja eläköitymisestä aiheutuvasta työvoiman vähentymisestä, lähellämme on ihmisiä, jotka haluaisivat juurtua uuteen kotimaahan, löytää työpaikan, perustaa perheen ja jatkaa harrastuksiaan.

Kun suomalainen nuori lähtee maailmalle, häntä kannustetaan tutustumaan uusiin tapoihin, ihmisiin ja kieliin. Ulkomailla asuminen on ansioluettelossa plussa. Miksi lähteminen näyttäytyy arvelluttavalta, kun lähtijä on kotoisin muualta kuin länsimaista?

Viisumin saaminen tietyistä maista on vaikeaa, lähes mahdotonta. Mutta jos laillista väylää ei ole, ihmiset liikkuvat ilman viisumia. Rajavalvonta on suurta bisnestä, josta rahat käärii uutta valvontatekniikkaa kehittelevä aseteollisuus ja salakuljettajat.

”Keskeytyneen matkan jälkeen ihmiset yrittävät päästä Eurooppaan uudelleen, näin käy usein myös karkotusten jälkeen. Valtioiden rajoja voi yrittää hallita, mutta ihmisten unelmia ei”, sanoo valokuvaaja Katja Tähjä.

Lähteneet –näyttelyssä on kahden valokuvaajan Anna Aution (s. 1980) ja Katja Tähjän (s. 1976) valokuvia,
joita he ovat ottaneet vuosina 2008-2020.Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuvaajat yhdistävät lähtemisen teemaa tarkastelevat teoksensa. Autio on kuvannut Italiassa ja Kreikassa Välimerellä hukkuneiden ihmisten omaisuutta. Esineet ovat todistusaineistoa uhrien tunnistamiselle.

”Jokainen omaisensa menettänyt tietää, miten tärkeää on saada varmuus perheenjäsenensä kohtalosta”, sanoo Anna Autio.

Katja Tähjä on seurannut ilman oleskelulupaa eläviä paperittomia sekä Euroopasta karkotettuja ihmisiä ja heidän arkeaan. Anna Aution toisessa valokuvasarjassa on suomalaisia, joille pakolaisuus on yksi osa identiteettiä, historiaa ja elämäntarinaa, mutta ainoastaan yksi. Kolmekymppisten elämässä on koko ajan enemmän kaikkea muutakin.

Kevään ja kesän mittaan Lähteneet näyttelyn tiloissa on monenlaistaohjelmaa. Mahdollisuuksien seinä tarjoaa näyttelyvieraille suosituksia aktivoitumiseksi. Muutos voi alkaa äänestämisestä, vapaaehtoistyöstä tai järjestön rahalahjoituksesta.

Lähteneet-näyttelyn on tuottanut työryhmä, jossa valokuvaajien lisäksi on toimittajat Taina Tervonen ja Kaisa Viitanen sekä graafiset suunnittelijat Anne-Mari Ahonen ja Anna-Mari Tenhunen.

Tervosen ja Aution tietokirja Hukkuneet voitti tammikuussa Jäntin kirjallisuuspalkinnon. Teos oli myös vuoden 2019 Tieto-Finlandia –ehdokas.

Kaisa Viitasen, Katja Tähjän tietokirja Karkotetut ja sen ympärille mm. Anne-Mari Ahosen kanssa järjestetty tapahtumasarja voitti Visuaalisen journalismin Timantti-palkinnon 2017. Työparin aiempi tietokirja Paperittomat toi kaksikolle Opetus –ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon 2012.

Anna Aution kuvaama ja Anna-Mari Tenhusen suunnittelema kirja Ennen olin pakolainen voitti hopeahuipun Vuoden huiput -kilpailun Pro bono -sarjassa 2016.

Faktat:

Euroopassa arvioidaan olevan 2,9 – 3,8 miljoonaa paperitonta ihmistä, joista kaksi kolmasosaa asuu Ranskassa, Saksassa, Britanniassa ja Italiassa. Suomessa paperittomia on joitakin tuhansia.

Lähde: Pew Research Center, 2019
Lue lisää

Euroopan rajoilla on menehtynyt yli 30 000 ihmistä. Vuonna 2019 Välimerellä katosi 1885 ihmistä.

Lähteet: IOM, United Against Racism
Lue lisää

Euroopan ulkorajoja valvova Frontex-virasto varasi vuonna 2019 maasta karkotuksiin 63 miljoonaa euroa. Viraston toimesta Euroopasta karkotettiin viime vuonna yhteensä 15 850 ihmistä.

Lähde: Frontex, Lighthouse Reports
Lue lisää

Maailmassa on 25,9 miljoonaa ihmistä, joilla on UNHCR:n tunnustama pakolaisstatus. Heistä 6,4 miljoonaa asuu Euroopassa.

Jos mukaan lasketaan myös turvapaikanhakijat, maan sisäiset pakolaiset ja valtiottomat henkilöt, luku nousee 74,4 miljoonaan, joista 11 miljoonaa on Euroopassa.

Eniten pakolaisia on Turkissa (3,5 miljoonaa).

Lähde: UNHCR
Lue lisää

Näyttelyä ovat tukeneet:
Taiteen edistämiskeskus
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö
Grafia
Espoon kaupunki

Yhteistyössä:
Diakonissalaitos
SAK
Suomen Setlementtiliitto
Emmaus
Kunstventures
Kustantamo S&S
Lääkärit ilman Rajoja
Pakolaisneuvonta
Pro Tukipiste
Suomen Mielenterveys
Turvapaikanhakijoiden tuki
Vailla vakinaista asuntoa
Vapaa liikkuvuus
Yle