Venäläinen uusivuosi

Venäjällä uuttavuotta juhlitaan ennen joulua.

Missä ja milloin?

Venäjällä joulun ja uudenvuoden juhlinta ajoittuu noin viikkoa suomalaisen juhlinnan jälkeen. Se alkaa uudestavuodesta, joka on samana päivänä kuin Suomessakin, ja päättyy tammikuun 7. päivänä vietettävään jouluun. Uuttavuotta ja joulua vietetään siis eri järjestyksessä kuin meillä. Uudenvuoden ja joulun väliset päivät ovat Venäjällä yleensä virallisia vapaapäiviä aina tammikuun kymmenteen päivään saakka. Toisinaan uuttavuotta vietetään vasta ”vanhan ajanlaskun” eli juliaanisen kalenterin mukaisesti 14. tammikuuta. Kouluissa juhlaa voi viettää perinteisen joulujuhlan ohella, ennakkotunnelmointina koulun joulujuhliin tai aloituksena uuteen lukukauteen joululomalta palattua.

Miksi?

Venäläinen joulu ja uusivuosi ovat vanhoja juhlia, joilla on esikristillinen tausta, mutta nykyisin ne nähdään usein osana kristillistä juhlakalenteria. Yleisesti joulua vietetään Jeesuksen syntymän juhlana, mutta toinen yhtä tärkeä hahmo juhlassa on esikristillinen Joulupukki eli venäläisittäin Pakkasukko (Ded Moroz). Juhla katkaisee vuoden pimeimmän ajan ja tuo valon keskelle talvea.

Neuvostoliiton aikana juhlan kristillisiä merkityksiä ei painotettu julkisesti, mutta uusivuosi säilyi yhtenä vuoden tärkeimmistä juhlista – jopa joulua tärkeämpänä. Oikeastaan voidaan puhua yhdestä pitkästä juhlakaudesta nimeltä ”uusivuosi ja joulu”. Juhlan alkuperä on esikristillisissä sadonkorjuujuhlissa, ja perinteisesti sen kuluessa valmistetaan ja nautitaan ruokia eri syyskauden aikana korjatuista ja säilötyistä hedelmistä, vihanneksista ja kalasta. Uudenvuoden juhlinta on iloista aikaa, ja tapana on muistella menneen vuoden onnekkaita tapahtumia. Näin uudestakin vuodesta ajatellaan tulevan menestyksekäs.

Miten?

Venäjällä uusivuosi ja joulu ovat riemukkaita koko kansan juhlia. Presidentti laskee vuoden viimeiset sekunnit kymmenestä alaspäin televisiossa, ja kansa laskee sekunteja usein yhteen ääneen. Vuoden vaihtuessa avataan shampanjapullot. Monet tuovat kotiinsa joulukuusen, joka koristellaan kauniiksi. Vanhan uskomuksen mukaan näin voi muuttaa pahat voimat suotuisiksi alkavana vuonna. Joulukoristeet ovat Venäjällä suomalaisten kaltaisia, mutta monesti vielä näkyvämpiä, kimaltavampia ja värikkäämpiä.

Uutenavuotena tehdään lupauksia ja toiveita alkavalle vuodelle. Erään tavan mukaan toiveen voi kirjoittaa paperilapulle, joka sitten poltetaan ja sekoitetaan kuohuvaan juomaan. Se nautitaan keskiyöllä vuoden vaihtuessa. Näin toive toteutuu todennäköisimmin. Lomailu ja matkailu kotimaassa tai ulkomailla pitkien pyhien aikaan on nykyisin suosittu tapa viettää juhlaa. Rauhallisuudestaan ja puhtaudestaan tunnettu Suomi on suosittu uudenvuodenloman kohde.

Tärkeä vieras juhlissa on Pakkasukko, joka tulee usein paikalle Lumitytön kanssa. Lapset houkuttelevat vieraita kylään esimerkiksi itse tekemillään runoilla tai näyttämällä muita taitojaan. Pakkasukon ja Lumitytön kanssa leikitään piirileikkejä vieraiden seistessä keskellä piiriä tai heille esitetään yhteisiä lauluja. Pakkasukko voi tulla kylään uudenvuodenaattona tai jouluaattona, tammikuun kuudentena.

Pakkasukon hahmo on tunnettu venäläisessä perinteessä kauan. Suomalaisen Joulupukin tapaan hahmo on aiemmin nähty ankarana, kenties lapsia pelottelevana miehenä – tai osin luonnonvoimana – kunnes se Venäjän eurooppalaistumisen myötä 1700-luvulla sai uusia piirteitä. Nykyisin Pakkasukolla on pitkä valkea, sininen tai kullanvärinen takki ja karvareunuksinen, korkea pyöreä lakki. Takissa voi olla kiiltäviä lumihiutaleen kuvia. Ukolla on pitkä parta ja useimmiten sauva mukanaan. Pakkasukko on hyväntahtoinen, pitää lapsista ja jakaa heille lahjoja tai karamelleja. Hän matkustaa perinteisellä venäläisellä troikalla ja asuu tarinoiden mukaan pienen luoteisvenäläisen kaupungin tietämillä. Lumitytön ajatellaan olevan Pakkasukon lapsenlapsi. Hänen synnystään kerrotaan erilaisia tarinoita, joita voi lukea tai vaikkapa sovittaa näytelmäksi kouluissa.

Ideoita juhlan viettoon

Ennen juhlaa: vinkkejä valmistautumiseen

Koristelu on tärkeä osa mitä tahansa juhlaa, ja venäläiseen uuteenvuoteen ja jouluun sopivat hyvin suomalaiset joulukoristeet. Näitä tuotiin Koulukavalkadi-projektissa museolta, koululta ja osallistujien kotoa mahdollisimman paljon. Runsas koristelu on tyypillistä venäläiselle uudellevuodelle ja joululle – kiiltäviä nauhoja ja jouluvaloja voi hyvin laittaa kaksinkertaisen määrän tyypilliseen suomalaiseen koristeluun verrattuna.

ven 4832

Yksi askartelupaja järjestettiin koulussa jo ennen juhlaa. Näin valmistetut karamellitötteröt odottivat kutakin juhlijaa koulun seinään kiinnitettyinä ja loivat juhlan odotusta. Toisessa askartelupajassa juhlapäivänä valmistettiin lasten käsistä kranssi, jota käytettiin juhlatilan koristelussa.

Myös ääntelytaulut pajaan valmistettiin etukäteen.

Oppilaista valittiin Pakkasukko ja Lumityttö, ja heidät vaatetettiin juhlaa varten asianmukaisesti. Opettajat kehottivat oppilaita tuomaan ja toivat itse kotoaan venäläisiä esineitä, joista koottiin yhteinen näyttely.

Opettajat kävivät juhlaa edeltävillä oppitunneilla läpi yleistä Venäjä-tietoutta sekä tietoja uudenvuoden vietosta Venäjällä. Näitä käytettiin tietokilpailupajassa. He sopivat myös erään venäläistaustaisen oppilaan äidin kanssa venäläisten karamellien hankinnasta juhlaa varten.

ven 4827

Etukäteen kouluissa harjoiteltiin myös venäjänkielinen joululaulu ”Joulukuusi” sekä suomeksi että venäjäksi, ja sama laulu laulettiin molemmille kielillä myös itse juhlassa.

Opettajat laativat paja-aikataulun juhlapäivälle. Koulukavalkadi-projektin venäläisen uudenvuoden ja joulun juhlinta järjestettiin luokissa, joissa oli mukana myös erityisoppilaita. Tässä opettajien asiantuntemusta tarvittiin oppilaiden sijoittamiseksi sopiviin ryhmiin. Työpajoja järjestettiin juhlapäivänä viisi ja kukin ryhmä osallistui kahteen pajaan. Osa pajoista – kuten askartelu – tehtiin jo juhlaa edeltävinä päivinä koulussa. Vaihtoehtoisesti kaikki pajat voi järjestää edellisinä päivinä ja juhlapäivänä tuotokset voidaan koota yhteen.

Työpajat

Venäläistä uuttavuotta vietettiin Niittykummun koululla syksyllä 2010 seuraavien työpajojen merkeissä: Kalinka-tanssipaja, kranssi-askartelupaja, ääntelypaja, Venäjä-tietopaja ja joululaulupaja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Juhlan ohjelma

Eräs esimerkki juhlan kulusta:

Venäläinen uusivuosi ja joulu Niittykummun koululla

Juhlapäivän ohjelma kello 8:15-12:00

  1. Työpajat aamupäivällä klo 8:15-10.25
  2. Juhla ruoan jälkeen n. klo 11-12
  3. Osallistujia 30 lasta, jotka 1.-6.-luokkalaisia, osa erityislapsia.
  4. Lapset jaetaan viiteen ryhmään. Jokainen ryhmä pääsee kahteen työpajaan.

8:15 Esittäytyminen ja yhteinen esittely venäläisestä uudestavuodesta ja joulusta. Venäläisten esineiden näyttely rakennetaan luokkaan. Lapset saavat nimilaput kyrillisillä kirjaimilla, ja näiden avulla tutustutaan näyttelyyn.

8:45-10:25 Työpajat:

  1. Kranssipaja
  2. Tanssipaja
  3. Tietokilpailu
  4. Ääntelypaja
  5. Joululaulupaja

(9:30-9:45 välitunti ja työpajojen vaihto)

10:25-11:00 Ruoka (keittäjät valmistaneet venäläistä kalaseljankaa)

11:00-12:00 JUHLA

  1. Kalinka-tanssiesitys
  2. Paperisatu
  3. Pakkasukon ja Lumitytön saapuminen
  4. Taitojen esittely Pakkasukolle: tietokilpailun ja ääntelypajan tuotokset
  5. Joululaulu ja lusikoilla soittaminen
  6. Pakkasukko ja Lumityttö jakavat oppilaiden tekemiin karkkitötteröihin venäläisiä nameja (– myös suomalaiset käyvät).

Materiaaleja

Karamellitötteröiden ohje
Kranssipajan ohje
Litteraatiotaulukko
Tietokilpailukysymykset
Ääntelytaulut
Laulun sanat eri kielillä sekä nuotit

Kranssipaja

Lasten käsistä tehtävä kranssi on helppo ja hauska yhteinen tapa koristella juhlatilaa. Kukin oppilas piirtää kätensä vihreälle kartongille ja leikkaa kuvan irti. Näistä sommitellaan juhlatilaan kranssi. Pajan voi vetää kuka tahansa joko juhlapäivän aamuna tai ennakkoon. Pajaan tarvitaan lyijykyniä, saksia ja vihreä kartonkia.

Venäläisten esineiden näyttely ja venäläiset nimikyltit

ven 4875

Venäläisten esineiden näyttely on helppo toteuttaa, koska monesta suomalaisesta kodista löytyy venäläisiä esineitä. Koulukavalkadi-projektissa opettajat organisoivat näyttelyn tuomalla esineitä kotoaan ja kehottamalla oppilaita tuomaan niitä kouluun. Itse näyttely koottiin juhlapäivänä.

Oppilaille jaettiin nimikyltit, joissa oli heidän nimensä kirjoitettuna kyrillisin aakkosin. Kukin sai valita lempiesineensä tai itse tuomansa esineen, jonka viereen he laittoivat nimikylttinsä. Näin käytiin läpi näyttelyn esineet ja sen jälkeen oppilaat tutustuivat näyttelyyn. Nimikyltit voi tehdä venäjäntaitoinen ihminen, tai myös venäjää taitamaton litteraatiotaulukon avulla.

Tanssi

Koulukavalkadi-projektin tanssityöpajassa harjoiteltiin helppo koreografia tuttuun Kalinka-lauluun. Työpajaa varten tarvittiin kirjastosta Kalinka-kappaleen sisältävä levy – netistä löytyviä videoitakin voi koulun suljetuissa tilaisuuksissa käyttää. Vetäjänä oli venäläistaustainen espoolaisnainen. Itse juhlaan tuli mukaan myös haitarinsoittaja, jonka tahdissa tanssi esitettiin. Elävä musiikki toi tapahtumaan juhlan tuntua.

Tietokilpailu

Koulukavalkadi-hankkeen tietokilpailu-työpajassa oppilaat vastasivat monivalintakysymyksiin, joissa testattiin yleistä tietoa Venäjästä ja uudenvuoden vietosta Venäjällä. Oppilaat vastasivat kysymyksiin ryhmissä. Tehtävä purettiin siten, että kukin ryhmä vastasi vuorollaan ja kysymyksistä kerrottiin tämän jälkeen oppilaille hieman lisätietoa. Tarvikkeena oli kysymyspaperi kuvineen ja lyijykyniä.

Juhlassa kysymyksiä käytettiin taitojen esittelemiseksi Pakkasukolle. Ryhmät tulivat vuorollaan Pakkasukon eteen ja vastasivat esitettyihin kysymyksiin, jotka olivat työpajasta tuttuja. Kysymykset esitettiin tietovisan tyyliin.

Ääntelypaja

Ääntelypajassa harjoiteltiin venäläisiä ääniä: esimerkiksi lampaiden, sikojen ja pommien ääntä kuvataan venäjäksi eri tavalla kuin suomeksi, ja oppilaat ensin arvasivat ja sitten harjoittelivat oikeaa ääntä. Tässä pajassa venäjää taitava ihminen on avuksi, muttei välttämätön. (Vinkki venäjää taitamattomalle: venäläiset äänteet voi ”suomentaa” litteraatiotaulukon perusteella. Tämän jälkeen ne lausutaan jotakuinkin niinkuin ne kirjoitetaan.)

Pajassa käytetyt äänet kirjoitettiin valmiiksi ääntelytauluille.

Pajassa opittu esiteltiin myös Pakkasukolle juhlassa tietovisan kysymysten ohessa.

Joululaulupaja

ven 5237

Koulutuntien yhteydessä harjoiteltiin etukäteen venäläistä joululaulua ”Joulukuusi” (”V lesu rodilas jolotshka”). Oppilaat saivat sekä suomenkieliset että venäjänkieliset sanat lauluun – kyrillisinä kirjaimina sekä latinalaisiksi aakkosiksi käännettynä – ja laulua harjoiteltiin Youtube-videon säestyksellä. Juhlassa laulu laulettiin yhdessä suomeksi ja venäjäksi ja vielä kerran (oikein kovaa) suomeksi haitarin säestyksellä.

Laulun laulamisen jälkeen oppilaat pääsivät itse soittamaan lusikoilla toista venäläistä kappaletta. Tavalliset puulusikat sopivat tarkoitukseen. Niitä pidetään oikeassa kädessä, eri sormien välissä, pohjapuolet vastakkain ja kopautetaan rytmissä vasempaan käteen.

Lumityttö-näytelmä

ven 5393 Pakkasukko-ja-lumitytto

Pakkasukon apulaisesta ja lapsenlapsesta, Lumitytöstä elää monta tarinaa venäläisessä kansanperinteessä. Erään version tarinasta on kirjoittanut näytelmäksi Ostrovski. (Suomennetun version saat täältä). Rimski-Korsakov on tehnyt näytelmästä myös oopperan. Lue lisää Lumitytöstä Wikipediasta.

Vuosi juhlien -juhlat:

 

Holi

Id al-Fitr

Id al-Adha

Diwali

Jalda

Venäläinen uusivuosi